Mitä attention economy on suomeksi?

Suomeksi puhutaan huomiotaloudesta. Termi kuvaa samaa ilmiötä: kun tietoa on enemmän kuin ihmiset pystyvät ottamaan vastaan, heidän huomiostaan tulee niukka voimavara.

Kuka loi käsitteen attention economy?

Perusajatus on peräisin Herbert A. Simonilta, joka kuvasi vuonna 1971 ilmestyneessä esseessään, miten tieto kuluttaa vastaanottajiensa huomiota. Internetiin liittyvänä käsitteenä attention economyn teki tunnetuksi Michael Goldhaber vuonna 1997. Vuonna 2001 ilmestyi Thomas Davenportin ja John Beckin talouskirja ”The Attention Economy”. Saksankielisissä maissa aiheeseen liitetään Georg Franckin nimi ja hänen kirjansa ”Ökonomie der Aufmerksamkeit”.

Mitä esimerkkejä huomiotaloudesta on?

Tunnetuin esimerkki ovat alustat, jotka ansaitsevat myymällä käyttäjiensä huomion mainostajille. Georg Franck mainitsi vuonna 2017 saksalaisen Horizont-lehden haastattelussa Googlen ja Facebookin yrityksinä, jotka ovat menestyneet tällä liiketoimintamallilla ”jo huolestuttavassa määrin”. Arjessa huomiotalous näkyy järjestetyssä syötteessä ja videoissa, jotka käynnistyvät vierittäessä itsestään. Järjestäjille se tarkoittaa, että jokainen ilmoitus kilpailee samoista katseista kuin kaikki muu syötteessä.

Mitä kritiikkiä huomiotaloutta kohtaan on esitetty?

Georg Franck itse suhtautuu siihen kriittisesti. Samassa haastattelussa hän sanoi: ”Kun huomio supistetaan valuutaksi, syntyy eräänlaista sielun sokeutta.” Järjestäjille tämä on hyödyllinen varoitus. Pelkkä äänekkyys ei ole hyvä tavoite, ja siksi tämän oppaan ilmiöt nojaavat luottamukseen ja ihmisiin, jotka puhuvat tapahtumastanne vapaaehtoisesti.

Kannattaako tämä myös pienissä tapahtumissa?

Kyllä. Mekanismi nojaa ihmisiin, ja budjetilla on siinä vähän merkitystä. Myös muutaman kymmenen vieraan meetupissa on puhujia ja vakiokävijöitä, joiden verkostot ulottuvat paljon omaa jakelulistaanne pidemmälle. Ammattipiireissä yksittäinen henkilökohtainen postaus tavoittaa usein juuri ne ihmiset, joita haluatte puhutella.

Eikö badge vaikuta mainokselta?

Yleensä vähemmän kuin tapahtumasivunne postaus, koska sen takana on ihminen omalla kuvallaan ja nimellään ja hän päättää itse, postaako ja mitä. Jotta näin pysyy, antakaa tekstiehdotus ja jättäkää sanamuoto vapaaksi. Kun joku kirjoittaa oheen pari omaa lausetta aiheestaan, postaus luetaan kuin kollegan viesti.

Tarvitsevatko vieraanne tilin tai sovelluksen?

Eivät. Kaikki tapahtuu selaimessa: vieraanne avaavat linkin, lisäävät kuvan, kirjoittavat nimensä ja tallentavat valmiin kuvan. Valokuvaa ei tällöin ladata palvelimelle. Lisää aiheesta kertoo Badget ja tietosuoja.

Mistä tämän artikkelin luvut ovat peräisin?

Prosenttiluvut ovat Nielsenin mainonnan luotettavuutta koskevasta kyselystä (2015) ja Georgia Institute of Technologyn tutkimuksesta, joka käsitteli kasvoja valokuvissa (2014). Kumpikaan ei ole LinkedInin tai tapahtuma-alan tekemä, eivätkä ne ennusta tapahtumanne tuloksia. LinkedInin kertomat tiedot viipymäajasta ja automaattisesta toistosta löytyvät sen kehittäjäblogista ja ohjeista. Näiden lukujen lähteet on linkitetty sivun loppuun.

Huomiotalous: miksi tapahtumanne saa huomiota ihmisten kautta

Tapahtuma tarvitsee huomiota kauan ennen kuin ensimmäinen osallistuja astuu saliin, ja juuri huomiota on LinkedInissä niukasti. Syötteessä tapahtumanne kilpailee kaiken sen kanssa, mitä kohderyhmänne sinä päivänä muuten näkee: uutiset, työpaikkailmoitukset, lomakuvat, entisen kollegan ylennys. Tästä oppaasta luette, mitä huomiotalouden käsitteen takana on ja mihin OneClickBadge siinä tarttuu.

Tom Albrechtin puhujabadge Berliinin Security Summitiin: kuva, nimi ja päivämäärä — Kuvitus: syötteessä tapahtumanne on kaiken muun keskellä. Henkilökohtainen postaus, jossa on kasvot ja nimi, erottuu joukosta.

Mitä huomiotalous tarkoittaa

Huomiotalous (englanniksi attention economy) kuvaa yksinkertaista muutosta: kun tietoa on yllin kyllin, ihmisten huomiosta tulee niukka hyödyke. Siitä kilpailevat sitten kaikki, joilla on jotain sanottavaa, verkkokaupoista alan konferensseihin.

Ajatuksen ytimen kuvasi Herbert A. Simon, joka sai myöhemmin taloustieteen Nobel-palkinnon. Vuonna 1971 ilmestyneessä esseessään ”Designing Organizations for an Information-Rich World” hän kirjoitti, että tiedon runsaus synnyttää huomion köyhyyttä, koska tieto kuluttaa vastaanottajiensa huomiota. Internetiin ajatuksen sovelsi vuonna 1997 yhdysvaltalainen Michael Goldhaber. Saksankielisissä maissa sen teki tunnetuksi Georg Franck vuonna 1998 ilmestyneellä kirjallaan ”Ökonomie der Aufmerksamkeit” (huomion talous).

Tapahtumanne kilpailee koko syötteen kanssa

Järjestäjälle teoria muuttuu hyvin käytännölliseksi, kun katsoo tyypillisen kohderyhmään kuuluvan ihmisen syötettä. Kahden kontaktin postauksen välissä on mainos, sitten ohjelmistotoimittajan sivu, työpaikkailmoitus ja pitkä teksti johtajuudesta. Postauksenne kesäkuun konferenssista ilmestyy jonnekin tähän jonoon. Peukalo vierittää sen ohi, eikä kukaan ole tietoisesti päättänyt ohittaa juuri teitä.

LinkedIn järjestää syötteen jokaiselle käyttäjälle erikseen. Kehittäjäblogissaan palvelu kertoi vuonna 2020 mittaavansa, kuinka kauan postaus pysyy syötteessä näkyvissä, laskettuna siitä hetkestä, kun vähintään puolet siitä on ruudulla. Tätä viipymäaikaa LinkedIn käyttää omien sanojensa mukaan syötteen järjestyksen parantamiseen. Sitä, kuinka paljon signaali nykyään painaa, LinkedIn ei kerro. On kuitenkin todennäköistä, että postaus, jonka ohi lähes kaikki vierittävät, valuu syötteessä alemmas.

Myytti kultakalan keskittymiskyvystä

Huomiosta lukeva törmää ennemmin tai myöhemmin väitteeseen, että ihmiset jaksavat keskittyä enää vain kahdeksan sekuntia, siis lyhyemmän ajan kuin kultakala. Luku tuli tunnetuksi vuonna 2015 Microsoft Kanadan raportin myötä. Microsoft ei ollut mitannut sitä itse: raportti oli poiminut luvun eräältä tilastosivustolta, ja ne, jotka selvittivät sen alkuperää, kuten LinkedInin markkinointiblogi vuonna 2016, eivät löytäneet sen takaa mitään tutkimusta.

Fysiologi Neil Bradbury huomautti vuonna 2016 tieteellisessä aikakauslehdessä lisäksi, ettei kukaan tiedä, miten kultakalan keskittymiskykyä ylipäätään pitäisi mitata. Bradburyn mukaan kahdeksan sekuntia kuvaa lähinnä sitä, kuinka kauan joku keskimäärin viipyy verkkosivulla, ennen kuin katse siirtyy muualle. Kyvyllä uppoutua esitelmään tai pitkään artikkeliin sillä on vähän tekemistä. Syötteessä vain päätös siitä, mihin aikansa käyttää, syntyy hyvin nopeasti.

Mihin syötteessä pysähdytään

Kukaan LinkedInin ulkopuolella ei tiedä tarkasti, miten syöte yksityiskohdissaan järjestetään. Muutama ilmiö on kuitenkin hyvin perusteltavissa, useimmat niistä tutkimuksilla, ja ne sopivat siihen, mitä tapahtuma tarvitsee.

Tutut lähettäjät. Omasta lähipiiristä tuleviin suosituksiin luotetaan enemmän kuin mihinkään, mitä brändi kertoo itsestään. Nielsenin vuonna 2015 tekemässä maailmanlaajuisessa kyselyssä ”Global Trust in Advertising” 83 prosenttia vastaajista sanoi luottavansa ystävien ja perheen suosituksiin täysin tai jokseenkin. Brändien verkkosivut saivat 70 prosenttia. LinkedIn-kontakti ei ole automaattisesti ystävä. On silti todennäköistä, että viesti painaa enemmän, kun tuntee sen lähettäjän.

Kasvot. Georgia Institute of Technologyn ja Yahoo Labsin tutkijat analysoivat vuonna 2014 noin 1,1 miljoonaa Instagram-kuvaa. Kuvat, joissa näkyi kasvoja, saivat tykkäyksen 38 prosenttia ja kommentin 32 prosenttia todennäköisemmin. Kasvojen määrällä tai kuvattujen ihmisten iällä ei ollut merkitystä. Syyn tutkimus jätti avoimeksi, eikä Instagram ole LinkedIn.

Moni omasta piiristä. Yksittäinen postaus tapahtumasta on uutinen. Jos joku näkee kahden viikon aikana saman kuvan kolmelta eri kontaktilta, syntyy toisenlainen vaikutelma: moni tutuistani on nyt menossa sinne. Psykologi Robert Cialdini kutsuu tätä sosiaaliseksi todisteeksi. Sitä, mitä moni omasta ryhmästä tekee, ihmiset pitävät herkemmin oikeana.

Liike. LinkedInin ohjeen mukaan videot voivat käynnistyä vierittäessä automaattisesti ja ilman ääntä. Richard Abramsin ja Shawn Christin kokeissa vuonna 2003 osallistujat tunnistivat etsityn kirjaimen nopeammin, kun se oli juuri alkanut liikkua. Kirjaimilla, jotka olivat jo liikkeessä, ei ollut tätä etua. Video, joka käynnistyy vierittäessä, tarjoaa juuri tämän alkamisen hetken.

Tältä näyttää Pulse-tyylinen animoitu badge, viety editorista muokkaamattomana: renkaat leviävät kuvasta ulospäin, äänettä ja silmukkana.

Miksi oma kanava törmää rajoihin

Oma sivunne on edelleen tärkeä. Siellä ovat ohjelma ja liput, ja teitä seuraavat haluavat kuulla niistä. Huomiosta kilpailtaessa sillä on silti kaksi heikkoutta. Se tavoittaa lähinnä ihmisiä, jotka tuntevat teidät jo. Lisäksi jokainen sen postaus on selvästi omaa mainontaa. Mainokset laajentavat tavoittavuutta rahaa vastaan, mutta ne on merkitty maksetuiksi postauksiksi.

Puhujan postauksella kumpaakaan heikkoutta ei ole. Se kulkee hänen verkostossaan, joka on vain osittain sama kuin seuraajienne joukko, ja se kuulostaa henkilökohtaiselta viestiltä: puhun siellä, tulkaa kuuntelemaan. Kuinka paljon tavoittavuutta monesta tällaisesta postauksesta kertyy, sen laskee esimerkin ja avoimien oletusten avulla artikkeli verkostovaikutuksesta.

Tapahtumasivunne postaus

Tavoittaa lähinnä seuraajanne, ja se luetaan järjestäjän viestinä.

Puhujan badge

Kulkee puhujan omassa verkostossa, kasvoineen, nimineen ja omin sanoin.

Myös puhujillanne on vähän huomiota jäljellä

Simonin ajatuksella on toinenkin puoli, joka tapahtumamarkkinoinnissa jää usein huomaamatta. Tieto kuluttaa vastaanottajan huomiota, ja se koskee myös pyyntöänne postata. Puhujat saavat tapahtumaa edeltävinä viikkoina sähköposteja tekniikasta, matkajärjestelyistä, dioista ja aikataulusta. Vielä yksi viesti, jossa pyydetään postaamaan tapahtumasta, on heille ensi alkuun lisää työtä.

Kuinka paljon työtä, sen päätätte te. Jos lähetätte logopaketin värikoodeineen, jokaisen puhujan pitäisi rakentaa grafiikka itse, eikä siihen kahden palaverin välissä yleensä ole aikaa. Kun linkin takana odottaa valmis kuva, puuttuvat enää valokuva ja nimi, ja ne lisätään muutamassa minuutissa. Niukan huomion oloissa parhaat mahdollisuudet on pyynnöllä, joka vie sitä vähiten. Sähköpostimallit ja sopivan ajoituksen löydätte oppaasta Saa puhujat postaamaan.

Alla olevat kaksi kuvakaappausta näyttävät tämän polun OneClickBadgen demosivulla puhelimessa, sellaisena kuin vieraanne sen näkevät.

Demon englanninkielinen vastaanottajasivu puhelimessa, otsikkona You're in! ja badge, jossa on paikkamerkkikuva — 1 · Linkin avaus: badge on valmiina tapahtuman ilmeessä.

Sama vastaanottajasivu tietojen syöttämisen jälkeen: badgessa on valokuva ja nimi Elena Mertens — 2 · Kuva ja nimi lisätty: badge on valmis postattavaksi.

Miten OneClickBadge hyödyntää näitä ilmiöitä

Kasvot, tutun nimen ja oman verkoston jokainen puhuja tuo mukanaan. Yleensä puuttuu valmis kuva, jonka voi postata muutamassa minuutissa ja joka näyttää jokaisella tapahtumaltanne. Sen OneClickBadge tarjoaa. Suunnittelette kerran badgen, jossa on logo, värit, tapahtuman nimi ja päivämäärä, ja lähetätte puhujillenne, näytteilleasettajillenne ja vieraillenne heille tarkoitetun linkin. Siellä jokainen lisää oman kuvansa ja nimensä. Tiliä vieraanne eivät siihen tarvitse.

Taulukosta näette, missä kohtaa tuotetta kukin edellä kuvatuista ilmiöistä näkyy. Liike on vapaaehtoinen: yhdellä valintaruudulla editorissa tarjoatte lisäksi animoidun badgen.

Ilmiö	Näin se näkyy OneClickBadgessa
Vähän vaivaa	Vieraat tarvitsevat vain kuvan ja nimen. Tietokoneella yksi napsautus kopioi valmiin kuvan, puhelimessa yksi painike jakaa kuvan ja tekstin. Julkaisutekstin ehdotatte te.
Tutut lähettäjät	Postaus julkaistaan henkilökohtaisesta profiilista ihmisen omaan verkostoon, ilman mainosmerkintää.
Kasvot	Omalla kuvalla on badgessa kiinteä paikka. Kuva pysyy selaimessa, myös taustan poistossa.
Moni omasta piiristä	Kaikki badget syntyvät samasta designista. Kun joku näkee sen useammalla kontaktilla, hän tunnistaa tapahtumanne.
Liike	Halutessanne lyhyt, äänetön video, joka luodaan vieraidenne selaimessa MP4- tai WebM-muodossa.

Suunnittele badge tapahtumanne ilmeellä

Huomiota ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen

Tapahtuma tarjoaa viikkojen ajan aiheita, joista puhutaan. Jokainen niistä on uusi tilaisuus näkyä syötteessä, ja jokaiseen löytyy sopiva palikka.

Vahvistuksen yhteydessä: puhujat saavat linkkinsä vahvistuksen mukana, kun ilo on vielä tuoretta. Näytteilleasettajille sopii ”Olemme mukana” -malli.
Edeltävinä viikkoina: kun ohjelma on valmis, on uusi syy postata. Lyhyellä muistutuksella niille, jotka vielä puuttuvat, on nyt jotain uutta kerrottavaa. Tapahtumasivunne postausten tahdin näyttää opas Tapahtuman markkinointi LinkedInissä.
Tapahtumapäivänä: jakakaa linkki paikan päällä oleville vieraillenne QR-kortilla, jonka löydätte tapahtuman hallinnasta. Salissa istuvalla on hyvä syy postata. Ideoita kokoaa opas Postaa livenä tapahtumasta.
Tapahtuman jälkeen: osallistumistodistuksen vieraanne lisäävät profiiliinsa. LinkedIn avaa sitä varten valmiiksi täytetyn lomakkeen, jonka heidän tarvitsee vain tarkistaa ja tallentaa. Syötteen postaus katoaa näkyvistä muutamassa päivässä. Merkintä kohdassa Lisenssit ja sertifikaatit pysyy, ja kun joku katsoo profiilia myöhemmin, hän löytää sieltä tapahtumanne.

Mitä badge ei tee

Badge tekee näkyväksi, että ihmiset tulevat tapahtumaanne, ja vie tämän viestin heidän verkostoihinsa. Jos ohjelma ei kiinnosta ketään, kaunein kuvakaan ei sitä juuri muuta.

Kukaan ei voi luvata etukäteen, kuinka moni vieraistanne postaa ja kuinka pitkälle heidän postauksensa kantavat, emme mekään. LinkedIn ei kerro syötteen järjestämisen perusteita yksityiskohtaisesti, ja jokainen verkosto on erilainen. Lähdemme siitä, että mitä vähemmän vaivaa postaaminen vaatii ja mitä henkilökohtaisemmalta kuva tuntuu, sitä useampi lähtee mukaan.

Näin toteutatte sen seuraavassa tapahtumassanne

Valitkaa jokin malleista ja lisätkää logo, värit, tapahtuman nimi ja päivämäärä. Päättäkää, mitä vieraanne saavat täyttää itse.
Kirjoittakaa ehdotus julkaisutekstiksi ja rohkaiskaa vieraitanne muotoilemaan se omin sanoin. Henkilökohtaisesti muotoiltu postaus luetaan kuin tutun ihmisen suositus.
Lähettäkää puhujillenne heidän linkkinsä vahvistuksen mukana ja vieraillenne heidän linkkinsä ilmoittautumisvahvistuksen mukana.
Mukauttakaa tilin avulla linkin takana oleva sivu omalla tervehdyksellänne ja väreillänne. Miten se tehdään, näyttää opas Tapahtuman mukautus.
Ottakaa osallistumistodistus suunnitelmaan mukaan heti alussa, niin tapahtumanne pysyy puheenaiheena vielä viimeisen esityksen jälkeenkin.

Suunnittelu

Mallin valinta, logo, värit ja tapahtuman tiedot paikoilleen.

Linkin jakaminen

Puhujille ja vieraille, vahvistuksen tai ilmoittautumisen yhteydessä.

Personointi

Kuvan ja nimen lisää jokainen itse.

Postaus

Omasta profiilista omaan verkostoon.

Aloita mallista

Lue myös

Luo badge tapahtumaanne

Avaa esimerkki vastaanottajasivusta

Tällaisen linkin vieraanne saavat. Kokeilkaa omalla kuvallanne, mitään ei tallenneta.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä attention economy on suomeksi?: Suomeksi puhutaan huomiotaloudesta. Termi kuvaa samaa ilmiötä: kun tietoa on enemmän kuin ihmiset pystyvät ottamaan vastaan, heidän huomiostaan tulee niukka voimavara.
Kuka loi käsitteen attention economy?: Perusajatus on peräisin Herbert A. Simonilta, joka kuvasi vuonna 1971 ilmestyneessä esseessään, miten tieto kuluttaa vastaanottajiensa huomiota. Internetiin liittyvänä käsitteenä attention economyn teki tunnetuksi Michael Goldhaber vuonna 1997. Vuonna 2001 ilmestyi Thomas Davenportin ja John Beckin talouskirja ”The Attention Economy”. Saksankielisissä maissa aiheeseen liitetään Georg Franckin nimi ja hänen kirjansa ”Ökonomie der Aufmerksamkeit”.
Mitä esimerkkejä huomiotaloudesta on?: Tunnetuin esimerkki ovat alustat, jotka ansaitsevat myymällä käyttäjiensä huomion mainostajille. Georg Franck mainitsi vuonna 2017 saksalaisen Horizont-lehden haastattelussa Googlen ja Facebookin yrityksinä, jotka ovat menestyneet tällä liiketoimintamallilla ”jo huolestuttavassa määrin”. Arjessa huomiotalous näkyy järjestetyssä syötteessä ja videoissa, jotka käynnistyvät vierittäessä itsestään. Järjestäjille se tarkoittaa, että jokainen ilmoitus kilpailee samoista katseista kuin kaikki muu syötteessä.
Mitä kritiikkiä huomiotaloutta kohtaan on esitetty?: Georg Franck itse suhtautuu siihen kriittisesti. Samassa haastattelussa hän sanoi: ”Kun huomio supistetaan valuutaksi, syntyy eräänlaista sielun sokeutta.” Järjestäjille tämä on hyödyllinen varoitus. Pelkkä äänekkyys ei ole hyvä tavoite, ja siksi tämän oppaan ilmiöt nojaavat luottamukseen ja ihmisiin, jotka puhuvat tapahtumastanne vapaaehtoisesti.
Kannattaako tämä myös pienissä tapahtumissa?: Kyllä. Mekanismi nojaa ihmisiin, ja budjetilla on siinä vähän merkitystä. Myös muutaman kymmenen vieraan meetupissa on puhujia ja vakiokävijöitä, joiden verkostot ulottuvat paljon omaa jakelulistaanne pidemmälle. Ammattipiireissä yksittäinen henkilökohtainen postaus tavoittaa usein juuri ne ihmiset, joita haluatte puhutella.
Eikö badge vaikuta mainokselta?: Yleensä vähemmän kuin tapahtumasivunne postaus, koska sen takana on ihminen omalla kuvallaan ja nimellään ja hän päättää itse, postaako ja mitä. Jotta näin pysyy, antakaa tekstiehdotus ja jättäkää sanamuoto vapaaksi. Kun joku kirjoittaa oheen pari omaa lausetta aiheestaan, postaus luetaan kuin kollegan viesti.
Tarvitsevatko vieraanne tilin tai sovelluksen?: Eivät. Kaikki tapahtuu selaimessa: vieraanne avaavat linkin, lisäävät kuvan, kirjoittavat nimensä ja tallentavat valmiin kuvan. Valokuvaa ei tällöin ladata palvelimelle. Lisää aiheesta kertoo Badget ja tietosuoja.
Mistä tämän artikkelin luvut ovat peräisin?: Prosenttiluvut ovat Nielsenin mainonnan luotettavuutta koskevasta kyselystä (2015) ja Georgia Institute of Technologyn tutkimuksesta, joka käsitteli kasvoja valokuvissa (2014). Kumpikaan ei ole LinkedInin tai tapahtuma-alan tekemä, eivätkä ne ennusta tapahtumanne tuloksia. LinkedInin kertomat tiedot viipymäajasta ja automaattisesta toistosta löytyvät sen kehittäjäblogista ja ohjeista. Näiden lukujen lähteet on linkitetty sivun loppuun.

Lähteet

Ulkoisia alustoja koskevat tiedot tarkistettu viimeksi 10. lokakuuta 2026.